Mia-Petra Kumpula-Natri, matkalla Brysseliin

Terveiset Eurovaaliehdokas Mia-Petra Kumpula-Natrilta

Vain yhteistyöllä voidaan vastata meitä haastaviin murroksiin

Euroopan unioni kuvataan usein tietyissä piireissä valitettavan mielellään ihmisiä kaukana olevaksi byrokratiakoneeksi, joka ainoastaan hankaloittaa Suomalaisten elämää. Rohkenen väittää, että väite ei pidä paikkaansa sitten alkuunkaan. EU:n lainsäädäntö ja eduskunnan toiminta limittyvät nykyään tiiviisti yhteen. Kertoohan tästä sekin, että arviolta useampi kymmenys Suomenkin lainsäädännöstä on lähtöisin EU:sta. Vain yhteistyöllä voidaan vastata Eurooppaa ja meitä Suomalaisia haastaviin murroksiin. Innostuneimmat brexit-kannattajat halusivat päätösvallan EU:sta itselleen. Aika paksu yleistys, sillä avoimiin markkinoihin perustuvista maista ei mikään kykene yksin muokkaamaan markkinoita. Tästähän myös EU politiikassa on paljolti kyse!

Euroopan tasolta voidaan etsiä tehokkaita keinoja torjua ilmaston lämpenemistä, rakentaa talouden kestävää kasvua sekä mahdollisimman reilua muutosta kaikille kansalaisille, jotka kohtaavat muutoksen erilaisista lähtökohdista. Samalla suomalaiseen tutkimukseen, osaamiseen ja reiluun työelämään on tärkeää hakea vahvistusta Eurooppalaisesta yhteistyöstä. EU:n avulla voidaan edistää digitalisaatiota niin, että muutosta johdetaan, eikä vain sopeuduta. SDP haluaa tukea muutosta siten, että kehitys johtaa uusia työpaikkoja luovaksi taloudeksi. Samalla pitää kuitenkin turvata kansalaisten, kuluttajien ja uusien töiden tekijöiden oikeudet.

Tasa-arvokysymykset ovat myös lähellä sosialidemokraattien sydämiä. Työn murroksessa täytyy huolehtia ihmisestä ja perheistä. Yhteiskunnalla on vastuu lapsista.

Hyvinvointitalous ja veronkierron kuriin saaminen täytyy olla Euroopan talousohjauksen ydintä.

Europarlamentissa olen havainnut, miten Suomesta tutut poliittiset jakolinjat näkyvät myös Euroopassa. Kun esimerkiksi veronkierron sääntelyä esitetään vahvistettavaksi EU:ssa, on nykyhallituksen kanta ollut hoitaa sitä paremmin kotimaassa. Kun taas kotimaassa
vaaditaan tarvittavia toimia, löytyy joku uusi kiertelevä selitys. Arvot ja periaatteet, ketä haluaa yhteiskunnassa kuunnella ja keiden asiaa ajaa, eivät muutu miksikään Euroopan parlamentin ja eduskunnan välillä. Demareidenkin olisi tärkeä muistaa tämä punnitessaan, kannattaako 16.5.2019 (kyllä, vain kuusi viikkoa
eduskuntavaalien jälkeen!) järjestettävissä eurovaaleissa antaa äänensä.

Heinäkuussa alkaa Suomen EU puheenjohtajakausi, jota Suomen hallitus johtaa. Ei ole siis Euroopan unioninkaan suhteen samantekevää, millainen on eduskuntavaalien tulos kevään vaaleissa, sillä Suomen eduskunnan yhteydet Euroopan unioniin ovat päivittäisiä.

Tämä on meidän vuosisatamme ja päivän haasteisiin tarvitsemme vahvaa ja toimintakykyistä Euroopan
unionia.


Miapetra Kumpula-Natri,
Europarlamentaarikko eli meppi
Ehdolla toiselle kaudelle toukokuun eurovaaleissa
kansanedustaja 2003-2014

linkkejä:
[1] https://www.miapetra.fi/
[2] https://www.facebook.com/kumpulanatri


Parlamentin kevät on äänestyksiä täynnä

Erittäin mielenkiintoinen, Suomen ja koko Euroopan tulevaisuuden kannalta merkittävä vuosi on alkanut. Pian toukokuun eurovaalien jälkeen - heinäkuun alusta lähtien - Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana. Tuleva pääministeri hyppää nopeasti liikkuvan junan veturinkuljettajaksi heti kun hallitusneuvottelut on saatu päätökseen ja uusi hallitusohjelma sovittua.Sitä ennen teemme täysillä töitä, jotta mahdollisimman moni mietintö saadaan valmiiksi vielä tällä vaalikaudella. Viisi täysistuntoviikkoa Strasbourgissa ja kaksi minitäysistuntoa Brysselissä on kevään ohjelmassa ennen pääsiäisenä alkavaa vaalitaukoa. Vuoden alusta lähtien Strasbourgissa olemme äänestäneet keskiviikkoisin jo kahteen kertaan, eli uutta lainsäädäntöä saamme kyllä vielä paljon aikaiseksi ennen kuin tämä kausi päättyy kesäkuun lopussa.


Euroopassa tuulee

Poliittiset järjestelmät ovat kovin hauraita tällä hetkellä Euroopassa. Belgiassa hallitus erosi ei-sitovan YK:n siirtolaissopimuksen takia, Italian ja Ranskan välit ovat kylmimmillään sitten toisen maailmansodan, maahanmuuttokysymys repii unionia ja Iso-Britannian suunta on selvä - ulos - mutta miten, on epäselvä. Viimeksi Espanjasta kuului ikäviä uutisia kun hallitus saattaa kaatua Katalonian tilanteen takia. Ruotsissa saatiin onneksi hallitus kasattua kuukausien neuvottelujen ja usean äänestysten jälkeen.Itävallan juuri päättynyt puheenjohtajakausi oli monessa suhteessa mahalasku. Vuoden viimeinen Eurooppa-neuvoston kokous oli suuri pettymys maahanmuuton osalta ja Euroalueen kehityksen suhteen tulokset ovat olleet merkityksettömiä. YK:n siirtolaissopimuksen vastustaminen sai jopa komission puheenjohtajan Junckerin osoittamaan pettymyksensä suorasanaisesti EPP:n kultapoika Sebastian Kurzia kohtaan.S&D ryhmämme mukaan liittokansleri Kurz vei kaudellaan unionia itsekkyyden suuntaan, nyt on aika muuttaa suuntaa. Romanian puheenjohtajuuskauden esitellyt pääministeri Viorica Dăncilă on korostanut yhtenäisyyttä ja koheesiota. Toivon mukaan suunnanmuutos on jo alkanut. Romania taasen on solmussa korruptiolakien kanssa, eikä hallitus ole tehnyt korjauksia vetoomuksista huolimatta.Köyhyys ja pienituloisuus ovat nousseet vihdoin myös suomalaisessa mediassa tärkeäksi keskustelunaiheeksi. Keltaliivien kampanja on levinnyt jo useaan maahan ja Suomessakin herättiin viimein keskustelemaan mm. siitä, että meillä on työssäkäyviä ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti elä palkallaan.Suomella on hyvä mahdollisuus puheenjohtajuuskaudellaan vahvistaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta. Kautemme painopiste pitäisi ehdottomasti olla hyvinvointitalous, joka tarkoittaa kansalaisten Eurooppaa, hyvinvoinnin mittareita taloudellisten mittarien rinnalle ja panostuksia koulutukseen ja osaamiseen. Me emme saa antaa hyvinvointi- ja tuloerojen revetä entisestään ja ilmastonmuutoksen vastainen taistelu pitää olla oikeudenmukainen kustannuksiltaan.Kuuntelen Italian pääministeriä ja mietin, missä heidän tulevaisuustahtonsa on!


Brexit

Brittiparlamentin tammikuisessa äänestyksessä Theresa May koki historiallisen tappion, kun hänen neuvottelemansa erosopimus tyrmättiin luvuin 432-202.Britannian EU-eroon on enää vain reilut 40 päivää eli kiire on valtava, joskin aikataulua saatetaan lykätä. Valitettavasti Mayn parlamentissa saadun murskatappion jälkeen on varauduttava tosissaan myös sopimuksettomaan Brexitin, jonka seurauksesta molemmat osapuolet ainoastaan häviäisivät entistä enemmän. Pahimpien arvioiden mukaan Pohjois-Irlannin kriisi saattaa puhjeta uudestaan. Tuon rajan kysymys on EU:llekin periaatteellinen; miten me välitämme pienestä jäsenmaasta Irlannista! Itse elättelenkin vielä toiveita, joskin heikkeneviä, täysin päinvastaisesta tuloksesta.


Rahaa globalisaatiorahastolle ja lapsitakuuseen!

Demariryhmän pitäjänteinen työ eurooppalaisten lasten hyväksi jatkuu. Saimme 5,9 miljardin lapsitakuun osaksi Euroopan sosiaalirahastoa! Äänestämämme kannan myötä jäsenvaltiot voivat itse toteuttaa lapsitakuun parhaalla katsomallaan tavalla. Marraskuun täysistunnossa äänestimme jo lapsitakuulle 5,9 miljardin euron osuuden 1 134 miljardin euron budjetista. Seuraava tavoite oli saada varoja saada jyvitettyä Euroopan sosiaalirahastoon, ja näin juuri tapahtui.Globalisaatiorahasto antaa tukea ihmisille, joiden työpaikat ovat hävinneet esimerkiksi digitalisaation ja globalisaation takia. Teknologian kehitys on myös vähentänyt työpaikkoja. Näitä työntekijöitä pitää auttaa siirtymään uusille aloille ja antaa paremman tulevaisuuden alueille, joilla tällaisia työpaikkoja on. Täysistuntoviikon keskiviikkona meppi kuunteli & vastasi suorana Facebookissa!


EU:n budjetin suojaaminen tilanteissa, joissa jäsenvaltiot eivät noudata oikeusvaltioperiaatteita

Esitys antaa EU:lle työkalut ja mahdollisuuden pidättää, vähentää tai estää jäsenmaiden saamaa EU-rahoitusta, jos maat eivät sitoudu tai jos ne halventavat oikeusvaltioperiaatetta. Myös jo hyväksyttyjä toimenpiteitä voidaan kumota.On hienoa, että parlamentti lähtee trilogineuvotteluihin tammikuun täysistunnossa vahvistetun, suuren enemmistön tuen saaneen mandaatin turvin. Itselleni ja demariryhmälle on tärkeää, että parlamentin vahvaan kantaan kirjattiin mukaan lisäys, jonka mukaan oikeusvaltioperiaatteen lisäksi myös veronkierron ja haitallisen verokilpailun ehkäisy ja sen sanktiointi otettaisiin mukaan unionin budjetin tarkkailu- ja sääntelykehikkoon.


Euratom-mietintö

Toimin esittelijänä Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma vuosiksi 2021-2025 -mietinnössä.
Totesimme päätöslauselmassa olevamme tyytyväisiä komission ehdotukseen ja siihen, että suurin osa ohjelman määrärahoista käytettäisiin fuusiotutkimukseen sekä voimaloiden turvallisuuden kehittymiseen eri vaiheissa, myös purkaessa. Ohjelma pitäisi yrittää sovittaa yhteen laajemman Euroopan horisontti -tutkimusohjelman kanssa, jotta vältyttäisiin ohjelmien päällekkäisyyksiltä.


SDP:n ilmasto- ja energiaohjelma esiteltiin

SDP julkaisi tammikuussa ilmasto-ohjelmansa. Toimin itse SDP:n ilmasto- ja energiatyöryhmän toisena puheenjohtajista.
Ilmaston lämpeneminen uhkaa elinolojamme, siksi päästötavoitteita on kiristettävä. EU:n tulisi päästä hiilineutraaliksi kaikkien päästöjen osalta viimeistään 2040-luvulla.
SDP:lle ensisijaisen tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa on oikeudenmukainen siirtymä: Ilmastoimien seurauksena tuloerot ja eriarvoisuus eivät saa kasvaa. On tärkeää, että toimenpiteiden kustannukset kohdistuvat oikeudenmukaisesti kansalaisten välillä.Ohjelma löytyy täältä, lukekaa ja kommentoikaa!


Kesäaika

Kesäajan lopettamiseen tähtäävä direktiivi on edennyt parlamentissa. Olen teollisuus- ja tutkimusvaliokunnassa oman poliittisen ryhmäni neuvottelijana. Äänestämme omasta lausunnostamme ensi tiistaina, jonka jälkeen lausuntomme siirtyy päävaliokuntaan eli liikennevaliokuntaan. Olen aidon yllättynyt miten tiukkaa keskustelua käytiin esityksistä - monelle asia on uusi - ja moni myös vastustaa tällaista epävarmuuden tilannetta. Epävarmuustekijöitä ovat mm. jos jäsenmaat valitsevatkin eri pysäyttämishetken tai jos eivät pääse yhteisymmärrykseen jäädäkö kesä vai talviaikaan. Meidän valiokunnan neuvottelijoista enemmistö on ollut sitä mieltä, että kellojen siirtely on lopetettava, ja mahdollisimman nopeasti. Lausuntomme tukeekin sitä, että ensi vuonna 2020 olisi viimeiset siirtelyt edessä.


Tekijänoikeusdirektiivi

Tämä viikon keskiviikkona saatiin vihdoin kompromissi aikaiseksi parlamentin ja jäsenmaiden välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Syntyneessä ratkaisussa löydettiin ratkaisu mm. kahteen pykälään, jotka ovat aiheuttaneet kiivasta keskustelua, lobbausta ja lukuisia sähköpostiviestejä mepeille viime kuukausien aikana.Kaikista eniten huolta on aiheuttanut 13. artikla. Nyt neuvotellun sopimuksen mukaan alustapalvelujen on varmistettava, että niiden käyttäjät eivät lataa verkkoon sellaista materiaalia joihin heillä ei ole oikeuksia.
Linkkiveroksi kutsuttu artikla 11 rajoittaa sitä, millaisia otteita uutismateriaalista saa julkaista verkossa ilman tekijän lupaa. Ratkaisun mukaan yksittäisiä sanoja tai erittäin lyhyitä otteita pidempien tekstien julkaisu vaatii lisenssin.Parlamentti hyväksyi syksyllä esityksen, joka oli lähellä lopullista neuvottelutulosta. Nyt neuvoteltu sopimus vaatii vielä parlamentin täysistunnon ja jäsenmaiden lopullisen hyväksynnän.


Meppi kiertää -tapahtumat maaliskuun alussa!

Pistä päivämäärä kalenteriin!
9.3. kierretään Helsinki-Pohjanmaa -radan varrella!


Tapaamiset:

18.12. STTK:n aluetoimitsijat Brysselissä
20.12. Alustus Eurooppalainen Vaasanseutu ry syyskokouksessa
20.12. Yle pohjanmaa
20.12. Perinteiset joulupuurot Vaasan torilla2019
10.1. A-talkissa
11.1. Aamu tv
11.1. Pressikahvit
11.1. Jhl Niemi-laine ja Teollisuusliiton Aalto
11.1. SDP:n Tammigaala hki
12.1. Robotiikan em kisa, suojelija avaaja Riihimällä
12.1. kahvilatilaisuus Riihimäellä
12.1. Kahvilatilaisuus Järvenpäässä
12.1. Hyvinkää kahvilatilaisuus
15.1. Mikael Ohlström / Neste
15.1. Huhtamäki, stora enso, sedo
18.1. Paperil Vanhala
22.1. Janne Koivisto / Kaupan liitto
23.1. Wasa Innovation Center Brysselissä komission tapaamisia
23.1. Mia Rahunen / WWF
25.1. Skypen välityksellä Lempäälän lukion EU-kurssilaisten kanssa
25.1. Educa-messuilla Helsingissä
25.1. Rolf Jansson / VR
28.1. Kimmo Järvinen/ Teknologiateollisuus
30.1. Rakennusalan ilmastoseminaarin paneelissa Finlandiatalolla
30.1. Työväen Akatemian vierasryhmä
30.1. Paavo Lipponen, aiheena arktiset alueet
1.2. Mikaela Ramm-Schmidt / Baltic Sea Action Group
4.2. Komission paneeli: Opintieltä urapolulle, Helsinki
7.2. Susanna Huovinen/Keski-Suomen ensi- ja turvakoti
7.2. Jyväskylän Talvi paneelissa Euroopan arvoista
7.2. Kysy mepiltä Jyväskylän Euroopanuorten kanssa
8.2. Vierailut Laukaassa: Metener Oy, Satavuon ekokoulu ja kahvilatilaisuus
12.2. Tapio Pekkola / Nord Stream
12.2. Emäntänä European Energy Forumin tilaisuudessa 'Roads to an affordable energy transition towards 2050'
13.2. Fergus McReynolds ja Aaron Maran / EEF
13.2. Gregoire Verdeaux / Vodafone